Se oli nyt sitten roskaruoka -viikonloppu. Kun mikään ei maistu miltää niin pizzat, limpparit, karkit, ryynimakkarat meni vain alas. Aamulla kävin kävelemässä n. 3 km siihen meni tunti kun terveenä n. 25 minuuttia mutta pääasia että liikkuu voimiensa mukaan.
Marraskuun viimeinen päivä ja ulkona melkein "kesäkeli" ei hyvä.
Mummo taas sairaalassa huh huh..

Olo on kuin olisi jyrän alle jäänyt askel raskas. Voikun joku kävisi tiskaamassa ja ruokaa laittamassa. Olen nukkunut kaksi yötä kellon ympäri. Edellisestä hoidosta on kulunut yli 3 viikkoa ja siinä ajassa on unohtunut täysin miten hoidot vie voimat.
Eilen iltasella Hanna joutui käymään KYS:ssä vuotojen takia mutta poika voi hyvin ja painaa tällä hetkellä 2200 g. Iso "Jytky" on tulossa. Laskettuun aikaan 6 viikkoa.
Lääkäri kysyi viime torstaina vastaanotolla onko särkenyt jäseniä sanoin ei mutta nyt särkee.

Valvottu yö takana ja sydän hakkaa eli tämä johtuu siitä kortisonista.
Tulen saamaan keväällä lisälääkkeen pistoksina eli 14 kertaa kolmen viikon välein herbetsiniä (onkohan oikein kirjoitettu) ja siinä siis menee vuosi. Joku lisähoito että syöpä ei tule uudestaan. Tämä kyllä tuli yllätyksenä, mutta kaikki otetaan vastaan. Yhden pahoinvointilääkeen otin eilen, eikä nyt ole metallin makukaan suussa niin pahana kuin viimeksi johtuu varmaan näintä kotikonsteista. Jääpaloja suussa, öljyt, hampaiden hoito ja purskuttelu. Aamulla menen mummolaan, joka on edelleen huonona jotta ukki pääsee käymään kaupungilla ja kaupassa. Jos vaikka kävisi mennessa partasella aamukahvilla.
Väsynyt

Ei ollutkaan niin paha päivä kun kuvittelin, toki olen kortisonihumalssa vielä huomiseen.
Eikä okseta ainakaan vielä. Kyllä oli taas tupa täynnä infuusiohoidossa, kaikilla oli hyvä asenne elämään ja taisteluhenkeä löytyy vaikka muille jakaa.
Marjukka haki minut sairaalasta oli oli joulutorttukahvilla pari tuntia ja taas tuli maailma paremmaksi. Veri arvot on vielä ainakin huippuluokkaa niinkuin lääkäri sen ilmaisi.
17.12. seuraava myrkkyhoito.

TOINEN SYTOSTAATI JA VALMISTAUTUMINEN

Kortinonit naamaan ja odottelua... viimeksi kaula- ja kasvoihottuma johtui kuulema isoista kortisoni annoksista ja ne täytyy kestää.

Huomenna alkaa valmistautuminen torstain sytostaattihoitoihin, iltasella kortisonit ym. eli ensi yö pitäisi saada nukuttua kunnolla koska seuraavat yöt tulee olemaan hankalat. PELOTTAA.

Enpä ole pariin päivää kirjoittanutkaan. Talvi on tullut lunta satanut varmaan 20 cm. Pää on nyt sitten ajettu kaljuksi hiuksia lähti ihan tuppona ja  asuntokin oli täynnä hiuksia niistä olisi saanut peruukin jollekin. Kun kuuskymppiseltä operoidaan rinnat ja pää on kalju niin ei ole kyllä naisellinen olo.
Jossakin vaan kumpuaa ajatus keväällä kaikki on toisin. Oma kampaaja tilaa minulle joitakin kivoja viritelmiä kaljun peittämiseen. Mummokin on taas sairaalassa nyt hänellä pari verisuonta on fuskannut ja vuotanut mahaan verta. Pienellä leikkauksella sen pitäisi olla kunnossa mutta miten hänen sydän kestää onhan tuota ikää jo 86 vuotta. Ukki säälittää yhteistä taivalta kuitenkin takana kiitettävästi 65 vuotta.
Eilen oli Kuopiossa joulun avaus keskustassa ja olin Hannun ja ihanan Viljamin kanssa syömässä. Hyvä kun rohkenin lähteä..pitisti. Kotiin ei saa jäädä murehtimaan omia huolia ne vaan paisuu paisumistaan.
Tämän päivän ilon aiheita on 4 kpl joulutorttuja kahvin kanssa yksin kotona ja tv:stä tulee hiihtokisoja, joista nautin ihan suunnattomasti. Hienoa katso hyväkuntoisia nuoria.

Torstai iltana se sitten tapahtu hiukset lähti irtoamaan tuppoina. Nyt tukka leikattu tosi lyhyeksi mutta kalju tästä tytöstä taitaa tulla ja tämähän oli jo aikaisemmin tiedossa. Pieni kuolema kuitenkin.
Nyt olen siivoillut kotona pitkästä aikaa kun tuota energiaa kuitenkin riittää ja nauttimaan ulkona olevasta lumesta.

Kaksi viikkoa kulunut ekasta hoidosta ja olo on ollut aika normaali jo pari päivää. Voimia riittää jopa pitkiin kävelylenkkeihin mutta ei toki Puijon mäkien juoksuun. Nyt nautitaan viimeisestä viikon ennen toista sytostaattihoitoa. Ruokahalut olleet koko ajan normaalit tuntuu että painoa on tullut lisää pari kiloa, mutta se on vaan hyvä koska seuraava tiputus on jo yty annos myrkkyä elimistöön.
Hiuksetkin on vielä päässä. Tänään on tapaaminen syöpäyhdistyksellä toisten samaan aikaan sairastuneiden kanssa. Mielen kiinnolla odotan sitä tapaamista.

Maanantai alkoi ikävästi mummo sairaalassa kovan huimauksen takia tutkivat  hänen päänsä ja korvansa. Minulla iho-oireet helpottaa kotikonstit auttaa kortisonia ihoon jota laimennan perusvoiteella, eli en soita lääkärille. 11 päivää sytostaateista ja paha mahku suussa alkaa helpottaa niin kuin muutkin suuoireet. Verta toki tuli nenästä aamusella.
Kun olen miettinyt miten tämä minun ns. syöpärinta on käyttäytynyt elämäni aikana niin siinä on ollut iso paise sisällä olisinko ollut 13 vuotias silloin. Nännistä poistettiin punainen nappula n. 25 vuotta sitten ja rinta on muutenkin ollut herkkä kaikille kuten kylmälle.  Lapsena yksi poika  (Niskasen Pekka) potkaisi siihen ja sen muistan että se koski ja oli kipeä pitkään enkä uskaltanut sanoa vanhemmille mitään koko asiasta.
Olen tässä syksyn aikana katsellut netistä kuvia naisista, joille on tehty rinnan poisto ja säästävä leikkaus rintoihin ja nyt ne  näyttää minusta jopa kauniilta eli kauneus on katsojan silmissä. Omiani ole hirveästi ihaillut mutta olen armollinen itselleni ja varmaan tulen leikkauksen hyväksymään joskus.

Hyvin nukutun yön jälkeen tunnin kävelylenkki tehty. Sää on sateinen.
Ystävät soittelee ..onneksi ja kyselee miten mina jaksan, mutta kaikilta tulee niin paljon ohjeita että ärsyttää,  johtunee varmaan tästä minun väsymyksestä ja hyvää  ne tarkoittaa. Itsekin olen aika hyvä neuvoja antamaan.
Johanna ja Viljami kävi kylässä..päivän pelastus, samalla sai ajatuksia vähän muuhun. Ja iso kiitos värityskirjasta. On joskus tullut mieleen mutta nyt sain tulijaisena.
Nyt on käyty suihkussa iho rasvattu kortisonilla ym ym.

Jokainen päivä on niin erilainen.
On lauantai ja iso terroristi-isku Pariisissa yli 100 ihmistä kuollut ja määrä vaan kasvaa, pelottavaa.
Minulla on olo hiukan pasempi mutta varmaan tätä väsymystä on nyt sitten helmikuun loppuun saakka. Aamut alkaa itsesä hoitamisella: tipat silmiin, huuhtele suu öljyllä, laita nenään öljyä, rasvaa iho, pese hampaat varovastija sama päivällä ja iltasella. Nyt otan pellavansiemen öljyä 2-3 tl päivässä mehun kanssa ja auttaa limakalvojen kuivuuteen tulee ihon läpi. Edelleenkin kaikki maistuu metallille ja haiseen. Kauppaan kun jaksaisi vielä mennä ja osta vihanneksia. Säästä sen verran että ulkona on 5 astetta lämmintä.
Nyt on iltapäivä ja kasvoihottuma paha, tästä ei hyvä seuraa. Kotikonstit ei auta. Pakko soittaa maananatina KYS:iin

Kuusi päivää hoidon aloittamiesta ja tuntuu että kuivan "pystyy" nielu ja suu kipeä. Hiukset ei ole vielä lähtenyt mutta nekin on niin kuivat kuin voi olla. Aamulla käväisin moikkaamassa Suokadun toimitalolla ihania vanhuksia joille vedän kuntosalia.  Taitaa minulla jäädä tämä vuosi väliin väsyin niin paljon.
Nyt ei kuitenkaan olla nauttimassa 2,5 viikosta tuli hiukan takapakkia.

Nyt on neljä päivää mennyt ja olo kohenee. Kiinalaisessa syömässä Hannan, Harrin ja "Topin" kanssa.
Hyvä ruoka hyvä mieli. Nyt vaan sitten nautitaan 2,5 viikosta siis ennen seuraavia sytostaatteja.

Nyt mennään pohjamutia myöten olo ihan hirveä ja yksin kotona en toivoisi kenelkkään.
Ulkona sataa vettä ja on niin synkkään tästä ei voisia päivä pahemmin alkaa.
Päässä humisee, nenästä tulee verta että sillä mennään tämä Isienpäivä.

Kaksi päivää sytostaattihoidosta ja nukuttu yö takana ja pieni kävelylenkki. Nyt sitten tuli väsymys. Aivot sanoo että pitäisi lähteä jonnekin mutta jalat ei kanna eli kotona tämä päivä.
Makkarakeiton jonka tein keskiviikkona ei maistu yäk eli ranskalaiset uuniin lenkkimakkaran kera. Nyt syödään mitä tekee mieli kun suussa on metallin maku niin mikä ei maistu miltään.
Välillä tuleee ajatuksia entä jos tästä ei selvitäkkään. Viljamiakin on ikävä. Nämä on niitä yksinäisen ajatuksia.

On perjantai eli yksi päivä mennyt sytostaatti-hoidosta ja elimistö käy vieläkin ylikierroksilla sekä yö valvottu.
Aamupalaveri  Reetan kanssa puhelimessa ja siinä meni tunti :)
Mutta ei olet ollut pahaaoloa eikä nivelkipuja se on aika hyvä juttu.  Kaupassa käyty,  toki kuski oli mukana ja Jaanan luona kahvilla ja ihana oli nähdä Eevaa.

UUTTA KOHTI HOITOJEN MYÖTÄ

Sytostaatti-aamu. Ulkona 1 astetta lämmintä. Yö nukuttu huonosti ja eikun aamukahvin juontiin ja puuron syöntiin ja sitten lääkkeiden otto. Kari tulee hakemaan  minut kotoa klo 7.30 ja Marjukka KYS:stä päivällä. Saas nähdä missa kunnossa sitä on kotona iltapäivällä.
Hämäläisen Raijakin on sairaalassa hänen tilansa on huolestuttava. Nyt täytyy laittaa Raijan puolesta kädet ristiin, että tyttö selviää kuumesta ja hoidot voi jatkua.
Kello on 16.00 ja kotona hyväkuntoisempana kuin kuvittelin. Hoidot alkoi siis lääkkeelä nimelta Dosetakseli ja nestettä meni suoneen 2,5 tuntia ja se jälkeen lääke nimeltä Herceptin, jota tiputettiin 1,5 tuntia. Hienoa hoitoa taas kerran oli kahvit, voileivät, jogurtit ym. nyt taas muistaa miksi veroja maksetaan.
Marjukan kanssa käytii Teboililla "palaverikahvilla".  On siinä vaan ihana ihminen. Joitain pitäisi hänelle ostaa mutta mitä sitä nyt mietin.
Seuraava hoito 26.11. joka onkin sitten rankempi mutta nyt menään näillä eväillä on odotettaan mitä keholle tapahtuu.
Pääkoppani mietti sellaistakin koska ja kun  olen sortunut ns. arvostelemaan ihmisiä joilla on peruukki ...siis en varmaan enää arvostele ja miksi joillakin on iso alavatsa... niiltähän on voitu poistaa leikkauksessa iso kasa imusolmukkeita ja silloin nesteet ei kierrä oikein tulee turvotusta. Minun väsen käteni käytäytyy juuri niin että nestettä kertyy puuttuvien imusolmukkeiden takia.

Nyt on marraskuun 4. päivä ja ulkona 9 astetta lämmintä. Päivä mennyt mummon kanssa silmälääkärissa ja Partasella kahvilla ja kaupanpäälle sain mukaan puhtaan auton. Makkarakeitto porisee jospa se maistuisi suussa hyvälle huomisen hoidon jälkeen. Hoidon haittavaikutuksia kuulema on väsymys, lihas- ja nivelsäryt, paha olo, metallin maksu suussa, suut ja silmät kuivaa ja lopuksi lähtee tukka. Aikamoiset myrkyt laitetaan huomenna suoneen. Tämän illan lääkitys Dexametason (kortisonia) 1,5 mg 5 kpl, aamulla sama annos ja sitten illalla sama annos eli kortisonihumala tiedossa. Ensi yönä ei nukuta.
Nyt sitten reppu selkään ja ruokakauppaa.

On tiistai ja nyt hiukan huonompi päivä. Hoidot alkaa torstaina 5.11. ja pelottaa. Hiki valuu koko ajan naama on punainen..ei huvita mikään. Onneksi Jaana kävi kahvilla oli hiukan muuta mietittävää. Silmätkin on kipeät ja uuden lasit ja silmälääkäri olisi paikallaa.
Niin ja eilen oli mukavaa entisten työkavereiden Kyllin ja Tarjan  kanssa Ikeassa syömässä.

Näitä rintasyöpötapauksia on ihan liikaa nyt sitten on vuorossa Arja Koriseva. Hämäläisen Raijakin sairastui uudestaa ja hänen hoidot alkoi jo 2 viikkoa sitten. Mistähän tämä johtuu taas sitä mietin, ihan liikaa syöpätapauksia on mahtunut 3 kuukauteen.

No niin rakas blogini... Hannu kävi eilen täällä Viljamin kanssa ja malttoi jopa syödä ja pelata korttia meidän kanssa. Kyllä hän ymmästää tämän minun tilanteen ja minunkin täytyy ymmärtää häntä pitkine työpäivineen. Ei ole helppo homma hänelläkään. Kiva kun kävi.
Tänään tapasin serkkuni Seijan kohtalotoverin ja oli hienoa vaihtaan kuulumisia Rauhanlahdessa kahvin kera. Hyviä vinkkejä sain tuleviin koitoksiin. Mielikin on edelleen hyvä ja lenkillä käyty joka päivä.