Se oli nyt sitten roskaruoka -viikonloppu. Kun mikään ei maistu miltää niin pizzat, limpparit, karkit, ryynimakkarat meni vain alas. Aamulla kävin kävelemässä n. 3 km siihen meni tunti kun terveenä n. 25 minuuttia mutta pääasia että liikkuu voimiensa mukaan.
Marraskuun viimeinen päivä ja ulkona melkein "kesäkeli" ei hyvä.
Mummo taas sairaalassa huh huh..

Olo on kuin olisi jyrän alle jäänyt askel raskas. Voikun joku kävisi tiskaamassa ja ruokaa laittamassa. Olen nukkunut kaksi yötä kellon ympäri. Edellisestä hoidosta on kulunut yli 3 viikkoa ja siinä ajassa on unohtunut täysin miten hoidot vie voimat.
Eilen iltasella Hanna joutui käymään KYS:ssä vuotojen takia mutta poika voi hyvin ja painaa tällä hetkellä 2200 g. Iso "Jytky" on tulossa. Laskettuun aikaan 6 viikkoa.
Lääkäri kysyi viime torstaina vastaanotolla onko särkenyt jäseniä sanoin ei mutta nyt särkee.

Valvottu yö takana ja sydän hakkaa eli tämä johtuu siitä kortisonista.
Tulen saamaan keväällä lisälääkkeen pistoksina eli 14 kertaa kolmen viikon välein herbetsiniä (onkohan oikein kirjoitettu) ja siinä siis menee vuosi. Joku lisähoito että syöpä ei tule uudestaan. Tämä kyllä tuli yllätyksenä, mutta kaikki otetaan vastaan. Yhden pahoinvointilääkeen otin eilen, eikä nyt ole metallin makukaan suussa niin pahana kuin viimeksi johtuu varmaan näintä kotikonsteista. Jääpaloja suussa, öljyt, hampaiden hoito ja purskuttelu. Aamulla menen mummolaan, joka on edelleen huonona jotta ukki pääsee käymään kaupungilla ja kaupassa. Jos vaikka kävisi mennessa partasella aamukahvilla.
Väsynyt

Ei ollutkaan niin paha päivä kun kuvittelin, toki olen kortisonihumalssa vielä huomiseen.
Eikä okseta ainakaan vielä. Kyllä oli taas tupa täynnä infuusiohoidossa, kaikilla oli hyvä asenne elämään ja taisteluhenkeä löytyy vaikka muille jakaa.
Marjukka haki minut sairaalasta oli oli joulutorttukahvilla pari tuntia ja taas tuli maailma paremmaksi. Veri arvot on vielä ainakin huippuluokkaa niinkuin lääkäri sen ilmaisi.
17.12. seuraava myrkkyhoito.

TOINEN SYTOSTAATI JA VALMISTAUTUMINEN

Kortinonit naamaan ja odottelua... viimeksi kaula- ja kasvoihottuma johtui kuulema isoista kortisoni annoksista ja ne täytyy kestää.

Huomenna alkaa valmistautuminen torstain sytostaattihoitoihin, iltasella kortisonit ym. eli ensi yö pitäisi saada nukuttua kunnolla koska seuraavat yöt tulee olemaan hankalat. PELOTTAA.

Enpä ole pariin päivää kirjoittanutkaan. Talvi on tullut lunta satanut varmaan 20 cm. Pää on nyt sitten ajettu kaljuksi hiuksia lähti ihan tuppona ja  asuntokin oli täynnä hiuksia niistä olisi saanut peruukin jollekin. Kun kuuskymppiseltä operoidaan rinnat ja pää on kalju niin ei ole kyllä naisellinen olo.
Jossakin vaan kumpuaa ajatus keväällä kaikki on toisin. Oma kampaaja tilaa minulle joitakin kivoja viritelmiä kaljun peittämiseen. Mummokin on taas sairaalassa nyt hänellä pari verisuonta on fuskannut ja vuotanut mahaan verta. Pienellä leikkauksella sen pitäisi olla kunnossa mutta miten hänen sydän kestää onhan tuota ikää jo 86 vuotta. Ukki säälittää yhteistä taivalta kuitenkin takana kiitettävästi 65 vuotta.
Eilen oli Kuopiossa joulun avaus keskustassa ja olin Hannun ja ihanan Viljamin kanssa syömässä. Hyvä kun rohkenin lähteä..pitisti. Kotiin ei saa jäädä murehtimaan omia huolia ne vaan paisuu paisumistaan.
Tämän päivän ilon aiheita on 4 kpl joulutorttuja kahvin kanssa yksin kotona ja tv:stä tulee hiihtokisoja, joista nautin ihan suunnattomasti. Hienoa katso hyväkuntoisia nuoria.